Kun radioharrastaminen alkoi 1900-luvun alussa, ensimmäiset keitä voidaan kutsua radioamatööreiksi, keksivät kutsunsa itse. Aivan aluksi esimerkiksi Leo O. Lindell käytti kutsua LOL. Ensimmäiset harrastajat olivat jäsenenä Nuoren voiman liitossa (NVL), josta Suomen radioamatööriliitto erkani 1926. Nuoresta voimasta johdettiin kutsuja (siihen aikaan sanottiin "huuto") mallia 2NVA, 2NVB jne. Myöhemmin V jäi pois, ja kutsut olivat 2NA, 2NB jne. Numeron merkitystä ei ensimmäisten kutsujen osalta varmaksi tiedetä, mutta myöhempikin piirinumerointi seurasi noita ensimmäisiä kutsumerkkejä. Numeroa ei myöskään välttämättä käytetty liikennöidessä.

Ensimmäisten ulkomaanyhteyksien synnyttyä maatunnukselle syntyi tilaus. Mitään virallista ei ollut olemassa, joten harrastajat keksivät niitä itse, ja käyttivätkin Suomen prefiksinä mm. FN, S ja ES (Europe Suomi). S:ää ehdotettiin myös koko Skandinavian prefiksiksi ja ruotsalaiset alkoivatkin käyttää SM:ää. Lopulta Washingtonin kansainvälisessä radiokonferenssissa päätettiin, että Suomen tunnus olkoon OH, ja tämä tuli voimaan 1.1.1929.

OH-tunnuksia alettiin myöntää ja otettiin käytännöksi vanhastaan jo käytössä ollut tapa, ja jaettiin suffiksit joka piirissä erikseen NA:sta aloittaen eteenpäin NA, NB, NC jne. Käytöstä poistuneita kutsuja myös kierrätettiin uusille asemille, ja tämä käytäntö jatkuikin vuoteen 1984 saakka. A:lla alkavia suffikseja alettiin viisikymmenluvulta jakaa kerhoasemille.

Vuosina 1939-1947 radioamatööritoiminta oli kielletty, mutta sen jälkeen kun se jälleen sallittiin, olivat läänit ja piirirajat - kuten Suomen valtakunnanrajatkin - muuttuneet ja piirijakokin muuttui vallitsevan tilanteen mukaiseksi, tosin sitä korjattiin pari kertaa. Lisäksi ainakin Konnevesi on vaihtanut piiriä OH7:sta OH6:een sekä Somero OH3:sta OH1:een.

Ennen 1.6.1954 nykyinen Lapin lääni on kuulunut OH8-piiriin. Ennen sotia on kuitenkin ollut myös OH9-piiri, johon on kuulunut ainakin Petsamo. 16.3.1934 Petsamossa on ollut OH9NA ainoana yhdeksikkönä. Ahvenanmaan maakunnasta on tullut OH0-piiri tiettävästi vuonna 1954.

Lopulta kakkospiirissä loppuivat 2-kirjaimiset suffiksit kesken, ja 1961 alettiin myöntää B:llä alkavia 3-kirjaimisia suffikseja. 1960-luvun lopulla alettiin teknillisen luokan amatööreille jakaa A:lla alkavia 3-kirjaimisia piireittäin takaperoisessa järjestyksessä AZZ:sta aloittaen. Joskus ilmeisesti samoihin aikoihin alettiin myöntää Suomessa pysyvästi asuville ulkomaan kansalaisille Z:lla alkavia 3-kirjaimisia suffikseja. Näitä ei koskaan jaettu kuin muutama kappale. R:llä alkavat 3-kirjaimiset varattiin toistinasemille. Muitakin 3-kirjaimisia jaettiin eri hakemuksesta, esimerkiksi OH9SCL ja OH2TEN. Muutenkin ehdotuksia kuunneltiin, joten oli helppoa saada esimerkiksi omat nimikirjaimet suffiksiin, mikäli kyseinen kutsu oli omassa piirissä vain vapaana.

Vuonna 1985 päätettiin ottaa käyttöön uusi järjestelmä ja siten kaikille uusille alettiin jakaa 3-kirjaimisia suffikseja. Perinteiden mukaisesti jakaminen aloitettiin suffiksista NAA. Näitä ei enää jaettu piireittäin, vaan sama 3-kirjaiminen suffiksi jaettiin vain kerran. Piirinumerot olivat edelleen samassa käytössä. Jossain vaiheessa tuli käytäntö, että muussa piirissä käydessään tai sinne muuttaessaan sai tällaisen "uuden" 3-kirjaimisen omistaja vaihtaa suoraan kutsunsa numero-osan oleskelupiirin mukaiseksi. Tästä käytännöstä kuitenkin luovuttiin 1990-luvun puolivälissä. 1990-luvun alkupuolella A:lla alkavia 3-kirjaimisia alettiin myöntää kerhoille. nämä aloitettiin AAA:sta "kertakäyttöisenä" kuten muutkin uuden järjestelmän suffiksit.

NZZ tuli jaetuksi vuonna 1988, ja seuraavaksi jaettiin sarja MAA-MZZ, sitten LAA-LZZ jne. ensimmäisen kirjaimen mukaan aakkosissa taaksepäin. I:llä alkava sarja hypättiin yli sekaannusten välttämiseksi. Esimerkiksi I ja J muistuttavat liikaa toisiaan puheella. G-sarjan suffiksit loppuivat syyskuun alussa 2005 ja ensimmäinen järjestykseessä jaettu F-sarjan kutsu ilmestyi Ficoran sivuille 14.9.2005. Suffiksit FOC ja FOO olivat ostettu jo aikaisemmin.

1990-luvun puolivälin jälkeen THK (nyk. Viestintävirasto) rupesi myymään vapaana olevia kutsuja, joten nykyään ei enää voi kutsusta päätellä yhtään varmaksi, kuinka vanha kutsu on kyseessä. Kuka tahansa radioamatööri voi ostaa haluamansa kutsumerkin, jos se vain on vapaana. Piirinumeroinnista luovuttiin myös Ahvenanmaata lukuunottamatta, joten uutta asemalupaa (ja tunnusta) ei tarvitse enää hakea, jos muuttaa asumaan toiseen piiriin. Uusissa tunnuksissa numero arvotaan, ellei esitä toivetta. Poikkeuksena on numero 0, joita annetaan ainoastaan Ahvenanmaalla oleville asemille.

• Voimassaoleva käytäntö radioamatööritunnusten jakamisesta ja käytöstä: http://www.ficora.fi/suomi/radio/ratunnus.htm

• Radioamatööri-lehdet 1/1950, 1/1960 sekä useat vuosilta 1988-2001
• SRAL:n 50-vuotishistoriikki -kirja
• SRAL ry 75-vuotta: Alussa oli kipinä -juhlakirja
• Wiio, Somerikko: Harrastelijan Radiokirja 1950
• Pekka Lahdensalon, OH1LA, laiton henkilörekisteri.
• Kuulopuheet :-)